Marjo Pakka: Korjausvelka käy kukkarolle

9.9.2016

Marjo Pakka on Jyväskylän kokoomusnaisten puheenjohtaja ja Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja.
Marjo Pakka on Jyväskylän kokoomusnaisten puheenjohtaja ja Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja.


Muutin Jyväskylään opiskelemaan vuonna 1999. Silmiini pisti useassa kaupungin
kolkassa auki rehottaneet risteykset ja katujen pientareet. Autojonot matelivat ja
liikenne ohjautui kiertoteitä pitkin eteenpäin.

Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin tilanne ei ole juurikaan erilainen. Vuoden 2009
kuntaliitoksessa kaupunki sai rasitteekseen maalaiskunnan kehnon katuverkoston.
Korjausinvestoinneissa olemme etusijalle asettaneet päiväkodit, koulut ja
vanhainkodit. Tämä on ollut selkeä ja oikea arvovalinta. Nyt olemme kuitenkin
katuverkoston kunnon ja sen korjausvelan suhteen tulleet hälyttävään pisteeseen.
Korjattavaa alkaa olla enemmän kuin vuosittaisilla määrärahoilla kykenemme kuromaan
sitä umpeen.

Kaduilla on optimikuntotaso. Se on sovittu taso, jolle kuntotila voi laskea ilman,
että syntyy korjausvelkaa. Kun kadun kunto putoaa alle optimitason, korjausvelka
alkaa kertyä. Tehokkain keino ehkäistä korjausvelan kertymistä on kadun pinnassa
ilmenevien päällystevaurioiden varhainen korjaaminen. Se on myös edullisinta. Mitä
syvemmälle rakenteiden korjauksissa joudutaan menemään, sen kalliimmaksi remontit
tulevat. Oikeanlainen ja oikea-aikainen kunnossapito hidastaa väylien vakavampaa
vaurioitumista ja kulumista.

Jyväskylän katuverkostosta 8% on joko erittäin huonossa tai huonossa kunnossa
(Kuntaliiton kuntoluokitus). Korjausvelan suuruus on tällä hetkellä 11,6 mEUR.
Tuolla summalla saavutettaisiin usealla kadulla optimitaso, mikä tarkoittaisi
kuitenkin vain korjausvelan kasvun pysäyttämistä. Jos haluaisimme kaupungin kadut
100%:een kuntoon, maksaisi se 44,4 mEUR.

Tämän hetkisillä määrärahoilla korjausvelka kasvaa vuosittain 3,9 mEUR. Kun rahoitus
laahaa vuodesta toiseen, kasvaa vuosittainen korjausvelka 6,1 mEUR:oon vuoteen 2020
mennessä. Lautakunnassa luottamushenkilöt esittävät erilaisten, eri palvelualueiden
pienempien investointien lykkäämistä, jotta niihin varattu raha voitaisiin siirtää
katujen saneeraukseen. Ajatus on arkijärjellä ajatellen kannatettava, mutta
laajemmassa kuvassa varsin hyödytön. Esimerkiksi 500 000 eurolla saadaan remontoitua
huonokuntoista katua muutaman sadan metrin verran. Valtuutettujen tulisi kohdistaa
energiansa nyt siihen, miten ja millaisella aikataululla katuverkoston rapistuminen
saadaan hallintaan.

Rikkinäiset kadut käyvät kuluttajan hermolle ja kukkarolle. Kun väyläverkko menee
riittävän huonoon kuntoon, alkaa kadun rakenteiden liikkuminen rikkoa vesijohtoja,
viemäreitä ja kaapeleita. Onnettomuuksien lisääntyessä kaupungin vahingonkorvausten
määrä kasvaa. Kun heikkokuntoisia katuosuuksia halutaan kiertää, ihmiset siirtyvät
käyttämään tonttikatuja, joiden rakenteet ja pinnoitteet eivät kestä suuria
liikennevirtoja. Pienestä alkanut katuvaurio kasvaa kankkulan kaivoksi, joka käy
kaupungin ja kansalaisen kukkarolle.

Marjo Pakka

Kirjoittaja on kaupunkirakennelautakunnan jäsen ja Kokoomuksen Naisten Liiton
varapuheenjohtaja. marjo.pakka@jkl.fi.

FM, HTK Marjo Pakka
Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja 2016-2017
Jyväskylän Kokoomusnaiset ry, puheenjohtaja
Varavaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmä
p. 0505915338
www.marjopakka.com<http://www.marjopakka.com>