Tervetuloa Keski-Suomen kokoomusnaisten sivuille!

Keski-Suomen kokoomusnaisten aktiivit ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin ja kertovat kuulumisia.

Tuija Siltanen - Ihmisen asialla9.4.2019 09:48

 

Tuija Siltanen kantaa huolta lähipiiristään ja ympäristössään elävien ikäihmisten pärjäämisestä arjessa. Mitä Siltanen vastaisi, jos lähipiirissä oleva ikäihminen on huolestunut siitä, miten hän selviää arkiaskareistaan?

 

– Unohdan silloin tällöin itsekin päivittäisiä rutiiniasioita, aikatauluista puhumattakaan. Miettisimme yhdessä, löytyykö asioihin ratkaisuja lähipiirin avustuksella. Näin verkosto laajenee. Tarvittaessa ottaisin yhteyttä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Sitten kartoittaisiin hoidon ja huolenpidon tarve ja seurattaisiin tilannetta. Asioista kannattaa keskustella myös omaisten ja lähipiirin kanssa. Näin toimiessani koen läheishoivan palkitsevaksi.

Entä jos ikäihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, eikä hänellä ole puhekaveria, joka kuuntelisi. Mikä neuvoksi?

– Kävisin silloin tällöin kylässä hänen luonaan. Tiedän asioita, jotka voisivat vaikuttaa piristävästi elämänlaatuun. Paikkakunnalla on monia mahdollisuuksia, joista voisin hänelle kertoa. Paikkakunnalla toimii esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ja seurakunnan yhteinen ystäväpalvelutoiminta. Toiminnassa on myös muistikahvila, jossa voi vierailla. Lisäksi on runsaasti ikäihmisille suunnattuja harrastepiirejä, liikunta- ja musiikkikerhoja. Yhteydenpito ystävän kanssa lisää ajan myötä hyvin paljon arjen turvallisuutta ja pitää mielen virkeänä.

Entä usein esitetty väite: Elämä on kallista, eikä raha oikein riitä. Onkohan minulla mahdollisuus saada jostain taloudellista tukea?

– Kysyisin: Elätkö tällä hetkellä pelkästään oman eläkkeen turvin? Jos tilanne olisi tämä, alkaisimme selvittää asoita. Ottaisimme yhteyden Kelaan ja anoisimme asumistukea. Sitä on mahdollisuus saada, kun asuu vuokralla. Viitasaarella on myös neuvontapiste, Apuaitta, josta voidaan käydä kysymässä muista mahdollisista tukimuodoista. Hommataan lääkärintodistus tarvittaessa ja tehdään hakemukset asioiden vireille saamiseksi. Mitään tukia ei saa hakematta. Pitää selvittää oikea väylä asioiden hoitamiseen. Päätökset ratkaisuista tulevat melko nopeasti. Nämä asiat eivät hoidu itsestään, tarvitaan jälleen läheistukea uusien asioiden alkuun panemiseksi.

Pitäisiko sukupolvien välistä kanssakäymistä ja kohtaamisia olla enemmän?

– Nykymaailmassa perheet ovat täysin työllistettyjä arjen pyörittämisessä. Vanhempien käydessä töissä tai opiskelun jatkuessa, isovanhempien tuki on tarpeellinen. Vanhemmat tuntevat usein itsensä riittämättömäksi, suorittamisen kuormittamassa elämässä. Perhe-elämän perinteiden ja asenteiden kunnioittaminen ja uuteen arvostukseen nostaminen edistäisi perheiden hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Silloin isovanhemmat eivät voi olla avuksi niin usein, kun asuvat eri paikkakunnalla. Mukana elämän pyörteissä kannattaa olla aina, kun se on mahdollista. Sukupolvien välinen kanssakäyminen rikastuttaa molempien osapuolten elämää. Yhteiselo luo turvallisuutta ja antaa erilaisia eväitä elämään tulevaisuudessa. Näiden esimerkkien avulla haluan tuoda asiaa esille, miten tärkeää läheistuen antaminen on yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi, eikä maksa yhteiskunnalle mitään. Haluan korostaa kaikessa toiminnassani ja ottaa huomioon, miten tärkeää on koti, uskonto ja isänmaa.

Tuija Siltanen

Myyntypäällikö, eläkeläinen

Eduskuntavaaliehdokas

 

 

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 9.4.2019 09:50

Kommentoi (0 kommenttia)

Tehi Simonen-Jokinen - Turvaverkot ottavat vastaan1.4.2019 13:00

Elämä on nykyisin monesti melkoista sirkusta ja trapetsitaiteilua. Alla olevat turvaverkot on oltava kunnossa, koska joskus taitavinkin ote voi lipsahtaa. Turvaverkot ottavat kiinni ja vaimentavat putoamisen, heijjaavat turvallisessa sylissään ja auttavat kipuamaan taas uudelleen tasaiselle maalle ja elämän areenalle.

 

Elämän turvaverkot muodostuvat meidän kaikkien ympärille erilaisena. Jollain se voi olla yhdet vahvat voimaliljan käsivarret, toisilla laaja ystävien tai sukulaisten piiri. Joillain ei ole omasta takaa turvaverkkoja ja viimeistään silloin on yhteiskunnan tehtävä tarjota turvaverkko.

 

Oma turvaverkkoni oli aikoinaan seurakunta. Pienen lapsen äitinä ja ylisuorittajana uuvuin äitiyden alkutaipaleella ja tohtorinopintojen loppuun suorittamisessa. Tuolloin sittemmin korvaamattomana apuna olleet lasteni isovanhemmat olivat vielä työelämässä ja mieheni silloinkin reissuhommissa. Olin itse vasta paluumuuttanut maalle ja oma turvaverkkoni oli vielä ohut. 2000-luvun alussa kuntien ja neuvolan kautta ei ollut saatavissa apua, vaikka sitä uupuneena jaksoin kysyä. Apua oli tarjolla vain lastensuojelun asiakkaille. Onneksi kuitenkin osasivat ohjata seurakunnan puoleen, josta sain hetkeksi aikaa apua muutaman tunnin viikossa. Se oli korvaamatonta ja tilanteessa, jossa omat voimat olivat vähissä. Lisäksi seurakunnan ja MLL:n perhekerhojen kautta oma tuttavapiirini alkoi laajeta ja voimani alkoivat palata.

 

Oman kokemukseni vuoksi olen ajanut lapsiperheiden avun ennakoivaa lisäämistä. Alkuun on vähin päästy, mutta edelleen matalan kynnyksen kotiapua pitäisi olla saatavilla enemmän ja helpommin. Samantyyppinen palvelu kuin ennenvanhaan oli kodinhoitajat, pitäisi palauttaa. Apu aikaisessa vaiheessa annettuna on tärkeää, siinä vaiheessa kun perhe on lastensuojelun asiakas, ollaan jo myöhässä. Kolmannen sektorin rooli tässä työssä on myös iso. Matalan kynnyksen avun saaminen tulisi ottaa myös LAPE-työssä prioriteetiksi. Avun pyytämisen tulee olla helppoa, vaivatonta ja syyllistämätöntä ja se ei saa olla byrokraattista luukulta toiselle hyppäämistä ja apua tulee olla saatavilla jo hyvissä ajoin ennen lastensuojelun asiakkuutta.

 

Lapsiperheiden matalankynnyksen apu on tässä vaan esimerkkinä, samanlainen arvomaailma pitäisi vallita läpi koko elämän kaikkien vaiheiden. Meillä tulee olla resurssit oikea-aikaisen avun antamiseen niille, joilla avuntarve on. Koskaan ei tulisi vastaksen olla, ei kuulu meille tai mene seuraavalle luukulle, vaan apuprosessin tulisi lähteä käyntiin siitä hetkestä kun ihmisen avuntarve tulee ilmi. Haluan olla rakentamasa yhteiskuntaa, joka tarjoaa turvaverkon, jonka pohja ei petä.

 

Terhi Simonen-Jokinen

Eduskuntavaaliehdokas

Yrittäjä, eläinlääkäri (ELT)

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 1.4.2019 13:04

Kommentoi (0 kommenttia)

Reetta Nummelin - Tuetaan kotona asumista ja panostetaan kotihoitoon25.3.2019 14:42

Isojen ikäluokkien vanheneminen tulevina vuosina lisää kysyntää uusille erilaisille asumismuodoille. Myös muille erityisryhmille, kuten liikuntarajoitteisille tarvitaan asuntoja. Näiden asuntojen on oltava esteettömästi saavutettavissa ja asunnoissa on otettava huomioon esteettömyyden lisäksi asukkaiden erityistarpeet. Tarvitaan siis uudenlaista ajattelua, jotta voidaan tarjota kaikille kotona asuminen mahdollisimman pitkään.

Oma koti luo turvallisen asuinympäristön. Olen itse saanut läheltä seurata mummojeni ikääntymistä ja sitä miten iso merkitys omalla kodilla on heille ja heidän yleiseen hyvinvointiinsa. Tämän vuoksi pidänkin erittäin tärkeänä, että kotona asumisen merkitystä korostetaan vahvemmin tulevaisuudessa niin asuntopolitiikassamme kuin vanhustenhoidossakin.

Meidän tulee tukea vanhusten ja erityistarpeita vaativan väestön kotona asumista mahdollisimman pitkään ja näin myös panostaa kotihoitopalveluihin entistä vahvemmin. Kotona asuminen parantaa mielen virkeyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää sosiaalista kanssakäymistä. Turvallinen ja mielekäs asuinympäristö auttaa jaksamaan arjessa sekä estää myös riskiä sairastua masennukseen. Satsataan siis palveluasumisen ja laitoshoidon ohella myös kotihoitoon ja sen laatuun. Varmistetaan laadukas ja riittävä kotihoito sitä tarvitseville, yksilölliset tarpeet huomioiden.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulee vaikuttamaan osaltaan myös vanhusten kotihoitoon ja sen palvelutarjontaan. Julkisella puolella ei yksin riitä resurssit laadukkaaseen kotihoitoon, minkä vuoksi onkin tärkeää ottaa mukaan yksityiset palveluntuottajat, esimerkiksi palvelusetelimallilla. Näin saadaan taattua mahdollisimman monipuolinen kotihoitojärjestelmä maanlaajuisesti. Kotihoidon tulee olla laadukasta ja yksilöllistä, asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityä palvelua. Viimeisten tilastojen mukaan Suomessa käytetään 1,6 % BKT:sta vanhuspalveluihin, kun taas muualla pohjoismaissa luku on 2,2 %. Pohjoismaissa myös työllisyysaste on hieman korkeampi, joten osa erotuksesta selittyy käytössä olevilla verovaroilla. Kun Suomessa saadaan työllisyysasteemme nostettua entisestään, niin varoja on enemmän käytettävissä myös vanhuspalveluihin. Tässäkin siis työllisyyden nostaminen on isossa roolissa.

Tarvitsemme myös uutta asuntotuotantoa vastaamaan tulevaisuuden esteettömän asumisen kysyntään. Valtion asuntorahaston tukemalla asuntotuotannolla voidaan osittain ratkaista asuntopulaa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia asuntoja palvelemaan etenkin ikääntyvää ja erityistarpeita vaativaa väestöämme. Myös valtion kehittämä hissituki on yksi askel eteenpäin tukemaan vanhojen rakennusten esteettömyyttä. Valtion on otettava myös tiukempi rooli tukemansa asuntokannan rakentamisen valvonnassa taatakseen sen laadun sekä tukirahan ohjautumisen todellisiin kuluihin. Valitettavasti viime aikoina on saanut lukea tukirahoituksen väärinkäytöksistä, mikä luo epäluotettavaa kuvaa rahoitusjärjestelmästä.

Kehitetään siis erilaisia tuettuja asumismuotoja tulevaisuuden varalle ja panostetaan kotihoitoon. Näin mahdollistetaan kaikille turvallinen asuinympäristö mahdollisimman pitkään.

 

Reetta Nummelin

eduskuntavaaliehdokas

Kaupunginvaltuutettu Jyväskylä

Yrittäjä, rakennusinsinööri (amk)


Kommentoi (0 kommenttia)

Lotta Ahola - Kannusta joukkueesi menestykseen18.3.2019 17:20

Kokoomuslaisista arvoista minulle tärkeä on kannustaminen. Olen saanut elämäni aikana itse kannustusta monissa eri vaiheissa ja sillä on ollut suuri merkitys siihen, missä olen nyt. Olen pyrkinyt kannustamaan omia lapsiani kaikessa, minkä he ovat tärkeäksi kokeneet tai minkä itse olen nähnyt edistävän lasteni menestystä elämässä. Kannustavat sanat, eleet ja teot voivat olla pieniä, mutta merkityksiltään suuria.

Meneillään olevassa eduskuntavaalikampanjoinnissa kannustuksella on myös suuri merkitys ehdokkaille. Ehdokkaaksi ryhtyessään täytyy monella tapaa käydä läpi omia ajatuksiaan, tunteitaan, toimintatapojaan, reagointikykyä ja –tapaa kohdatessaan myös epämieluisia asioita. Vaikka kuinka hyvin pyrkii valmistautumaan vastaantuleviin asioihin ja kommentteihin, voivat tilanteet joskus yllättää. Silloin, kun on kohdannut henkilökohtaisen tai omia arvojaan loukkaavan kommentin tai kriittisen palautteen, tarvitsee läheistensä kannustusta.

Eduskuntavaalit, kuten myös muutkin vaalit, joissa toimitaan jossakin ryhmässä, ovat joukkuelaji. Joukkue, joka saa eniten ääniä voittaa. Ehdokkaat keräävät ääniä yhteiseen pottiin ja kokonaismäärä ratkaisee, moneenko kansanedustajan paikkaan äänet riittävät. Vasta tämän jälkeen katsotaan, ketkä ovat ryhmän sisällä saaneet eniten ääniä ja tulevat valituiksi. Tätä ei ole aina helppo ymmärtää ja toisinaan kilpailuhenkisyys nostaa päätään joukkueen sisällä, vaikka vastustajat ovat muualla. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kannustaa kaikkia joukkueen jäseniä yhdenvertaisesti. Hyvä joukkuehenki välittyy ympärilleen ja lisää yhteistä hyvää. Kannustus lisää kannustusta!

 

Lotta Ahola

kansanedustajaehdokas

Jämsä


Kommentoi (0 kommenttia)

Katja Isomöttönen - Perhevapaauudistus. Nyt.12.3.2019 13:03

Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvon kehittymisessä. Koulutus on meillä jokaisen perusoikeus ja velvollisuus. Voimme luottaa siihen, että jokainen saa tarvitsemaansa perusterveydenhuoltoa riippumatta taloudellisesta tilanteesta. Oikeuslaitoksemme on luotettava ja apua on tarjolla jokaiselle varallisuudesta riippumatta. Isien ja äitien mahdollisuus jakaa perhevapaat on hyvä esimerkki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta Suomessa. Asiat ovat meillä todella hyvin verrattuna moneen muuhun maahan ja kulttuuriin. Aina löytyy tietenkin parannettavaa.

 

Työmarkkinoilla naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei toteudu työurien tai palkkauksen kehityksessä. Naisten työurat ovat lyhyempiä ja naisen euro jää laskentatavasta riippuen 73-94 sentin paikkeille - joka tapauksessa alle euroon. Käytännössä naiset useinmiten jäävät kotiin pienten lasten kanssa ja tämä selittää osin naisten työurien, palkkauksen ja eläkekertymän miehiä heikompaa kehitystä.

 

Työnantajat naisvaltaisilla aloilla eivät ole tasa-arvoisessa asemassa miesvaltaisten alojen kanssa. Naisvaltaiset alat joutuvat kantamaan suuremman vastuun perhevapaiden kustannuksista ja töiden järjestelyistä. Isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaata onkin parannettava entisestään. Vanhakantaiset asenteet naisten kotiinjäämisestä eivät ole nykyaikaa ja isillä on kovasti halua käyttää perhevapaita nykyistä enemmän. Aina kun mahdollisuuksia käyttää isyysvapaata on parannettu, ovat isät sitä myös hyödyntäneet.

 

Perhekäsitys on parin viimeisen vuosikymmenen ajan muuttunut perinteisestä isä, äiti, lapset – perheestä monenlaisiin eri yhdistelmiin. Erilaiset perheet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi juuri perhevapaiden käyttämisen suhteen. Monimuotoiset perheet ja adoptioperheet tulisi saada samalle viivalle muiden kanssa.

 

Perhevapaauudistuksella parannetaan lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, naisten oikeutta kokonaiseen euroon ja hyvään työuran kehitykseen, erilaisten perheiden mahdollisuutta vanhempainvapaan jakamiseen, isien mahdollisuutta osallistua lapsen vauva-ajan hoitoon sekä työnantajien mahdollisuutta tasata perhevapaiden kustannuksia.

 

Uudistuksesta käytiin pitkään neuvotteluja eri poliittisten ryhmien välillä. Valitettavasti vanhakantainen politiikka kaatoi pohjan kehitykseltä.

 

Hyvää pohjatyötä ei saa heittää hukkaan vaan perhevapaauudistus tulee tehdä seuraavalla hallituskaudella. Kun uudistus toteutuu, lisää se suomalaisten tasa-arvoa ja parantaa perheiden hyvinvointia.

 

Katja Isomöttonen

PPH ja tradenomi

Eduskuntavaaliehdokas

Kultturi- ja liikuntalautakunta jäsen

 

 

 


Kommentoi (0 kommenttia)

Lisää kirjoituksia