Tervetuloa Keski-Suomen kokoomusnaisten sivuille!

Keski-Suomen kokoomusnaisten aktiivit ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin ja kertovat kuulumisia.

Olipa viikko, mutta pahempaa on tulossa - Ulla Palmu16.3.2020 10:55

Jos blogiin riittäisi vain yksi sana, se olisi korona tai COVID-19. Olemme hankalassa tilanteessa.

 

Tammikuussa 2020 Kiinasta kuului kummia, joku tauti Wuhanissa levisi kulovalkean tavoin. Vähitellen tietoa tuli lisää. Kuitenkin lääkäri, joka taudin toi julkisuuteen, joutui systeemin hampaisiin. Vielä pahempi oli, että hän sai itse sen taudin ja menehtyi myöhemmin. Etelä-Koreastakin kuului uutisia samankaltaisesta sairaudesta. Tammikuun lopussa Inarissa kiinalainen turisti hakeutui terveyskeskukseen ja sitä tietä Lapin keskussairaalaan. Häneltä löytyi koronavirus. Tilanne oli kuitenkin nopeasti ohitse, potilas toipui ja palasi kotimaahansa.

 

Meni kuukausi, helmikuun lopussa ensimmäinen suomalainen potilas. Tartunta oli peräisin Milanosta. Jäljitettiin kontaktit, heidät ohjeistettiin. Meni toista viikkoa siten, että uusia tapauksia tuli 1 - 4/päivä. Asiaa hoidettiin edelleen epidemiologisten systeemien mukaan. 10.3.2020 todettuja oli yhtenä päivänä 11 ja siitä tilanne on kiihtynyt. Positiiviset tulokset ovat alkaneet kasvaa eksponentiaalisesti. Testausten suhteen noudatettiin aika tiukkaa linjaa, koska testejä ei ollut kovin hyvin saatavilla.

 

Tuosta 10.3. ei ole vielä viikkoakaan ja nyt on todettu, että olemme epidemiavaiheessa. Yksittäisiä potilaita ei enää välttämättä testata, diagnoosit tehdään taudinkuvan pohjalta.

 

PoNyt testejä tehdään lähinnä vakavasti sairastuneille ja henkilökunnalle.

 

Testejä käytetään vakavasti sairaiden kohdalla ja terveydenhuoltohenkilökunnan kohdalla. Myös lääkäreitä ja hoitajia on sairastunut. He ovat ennen sairastumistaan olleet tekemisissä potilaiden ja muun henkilökunnan kanssa. Pohjois-Italian lisäksi tartuntoja on tullut Itävallan hiihtokeskusalueilta. Tällä hetkellä positiivisia testaustuloksia on yli 250.

 

Koko maailmassa tilanne on todettu pandemiaksi. Eri maat ovat hoitaneet taudin jäljitystä ja estämistä eri tavoilla. Kiinassa tiukat sulut ovat osoittautuneet tehoaviksi. Edelleen kuitenkin Kiina on maa, jossa sairastuneita on eniten. Nyt Eurooppa on riskissä ja tapausten määrä kaikissa Euroopan maissa on kasvussa.

 

Suomessa varsinkin nettipalstojen besserwisserit ovat syyttäneet poliitikkoja ja THLsta asian huonosta hoidosta. Puskista on helppo huudella. Tautikontaktien jäljitys on onnistunut, karanteenit on hoidettu hyvin. Tähän mennessä sairastuneista vain jokunen on tarvinnut sairaalahoitoa. Selvää on, että tapausten määrä kasvaa huomattavasti, on ennakoitu n 35 % sairastuvan, mahdollisesti vieläkin useamman.

 

Mikä on oleellista juuri nyt? Hyvin yksinkertaiset asiat: huolellinen käsien pesu, riittävä etäisyys naapuriin, aivastaminen/yskiminen kertakäyttönenäliinaan tai olkavarteen/kainaloon, suurten yleisötapahtumien peruminen, ei turhaa matkustelua ulkomaille, myös kotimaassa kriittinen suhtautuminen matkustamiseen, ei vierailla ikäihmisten tai vaikeata perussairautta potevien luona, sairaana jäädään kotiin, etätyömahdollisuus. Ikääntyneisiin omaisiin pidetään yhteyttä puhelimitse.

 

Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin? Minun mielestäni ei. Tämä on tauti, joka käyttäytyy näin. Nyt on tärkeätä, että THL:n ja hallituksen ohjeita noudatetaan. On myös tärkeätä, että pidämme huolta toisistamme. Yhteisöllisyys ja yhteistyö on tärkeätä. Olemme yhteiskuntana ison haasteen edessä, ei ole syytä sooloilla, ei ole syytä tehdä tästä poliittista kysymystä. Tämä on meidän kaikkien yhteinen taistelu. Niinistön sanoin fyysisesti kaukana, henkisesti lähellä. Nyt on terveys tärkeätä, talous syöksyy, sille emme mitään voi. Mutta yhteistyöllä ja toisiamme kannustaen me selviämme ajan kanssa siitä taloudellisesta ahdingostakin.

 

Ulla Palmu

Saarijärven Kokoomusnaisten puheenjohtaja


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 16.3.2020 11:19

Kommentoi (0 kommenttia)

Onko toivo kadonnut muuttotappiokunnissa?13.3.2020 14:23

Suomi eriytyy ja eriarvoistuu. Tilanne taantuvissa kunnissa näyttää lohduttomalta. Väestö vähenee muuton myötä ja samaan aikaan syntyvyys alenee. Ikääntyneiden määrä nousee. Huoltosuhde huononee. Verotulot laskevat työikäisten vähyyden vuoksi. Sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan viimeistään silloin kun hoitajamitoitus otetaan käyttöön. Siis mitä tehdä? Miten sopeutetaan kuntatalous muuttuneeseen väestörakenteeseen? Mistä saadaan koulutettuja osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille? Haluaako kukaan ylipäätään muuttaa taantuvaan kuntaan? Onko puolisolle töitä, entä lapset? Miten heidän koulunkäyntinsä onnistuu? Kuinka järjestetään varhaiskasvatus - kouluttaminen ja löytyykö näihin sopeuttamisvaraa ja tahtoa? Kuinka tiheä kouluverkko tarvitaan ja miten sitä pystytään ylläpitämään? Entä ikääntyneiden hoito ja huolenpito. Kuinka pitkälle heitä voidaan auttaa kotiin ja kuinka kauaksi kuntakeskuksista apua voidaan tarjota? Onko tarvetta " kärrätä" vanhukset kuntakeskuksiin saman katon alle? Pystytäänkö ylipäätään rakentamaan uusia palvelutaloja tarvitseville? Tällaisia ja monia muita kysymyksiä leijailee harmaantuvissa kunnissa.


Toivon pilkahduksiakin on, jos taantuville paikkakunnille muuttoliike lisääntyy. Maallemuutto on trendikästä esimerkiksi Ranskassa. Pariisista muutetaan maaseudun rauhaan pakoon stressiä, kiirettä. Luonnon läheisyys elämän arvojen uudelleen arviointi saa ihmisiä muuttamaan kasvukeskuksista pois. Toivottavasti näin myös Suomessa soisi tapahtuvan enenevässä määrin. Vähäinen muuttoliike ei tuo vielä toivoa tarpeeksi. Tarvitaan lisää työpaikkoja. Kasvukeskusten ulkopuolella olevat halvat tonttimaat voisivat houkutella yrityksen perustamista tällaiselle alueelle. Maaseudulla asumiskustannukset ovat halvemmat kuin pääkaupunkiseudulla. Vapaita asuntojakin löytyy taannehtivista taajamista melko helposti. Hyvä asuntotilanne helpottanee työvoiman saannissa. Kotimaisen muuttoliikkeen lisäksi tarvitaan kuitenkin oikein kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa.
Lähiruuan merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. Ruoka tuotetaan maalla. Poliittisten päättäjien tuleekin huolehtia kotimaisen tuotannon tukemisesta sillä onhan se merkittävä työllistäjä.


Toivon pilkahduksia lisää poliittisten päättäjien nopeat täsmäratkaisut tilanteen parantamiseksi.


Marja Länkinen
Keuruu


Kommentoi (0 kommenttia)

Kuin ullakon siivous - Leila Saikkonen27.2.2020 16:25

tästä aloitan, ylähyllyn päällimmäinen laatikko, avaan sisältö mahtavaa, vanhoja vihkoja joihin kirjoitettu lupauksia, haaveita, pettymyksiä ja lisää unelmia.  Seuraava laatikko, keskeneräinen hameen tekele, nuppineulatkin vielä paikoillaan, koskahan olin tämän kokoinen,  näyttää niin pieneltä, milloinka tämän aloitin  ja miksi jäi kesken,  sitä ei ajatukseni pysty   saavuttamaan  kun jo seuraava mekko osuu käteen, voi kun olikin kiva pitää, oli niin nätti ja minä nätti mekko ylläni, käytin tätä rippi juhlissa-lakkiaisissa -häissä, mutta miksi se on tänne laatikkoon joutunut, kasvoinko siitä ulos vai siirsinkö kesävaatteet varastoon talvivaatteille tehden tilaa, ja sinne sitten unohtui. Näitä laatikoita ja tavaroita katsellessa ja muistellessa, ajatus hiipii Isoisän olkihattuun, siinä vasta kaunis tarina hattukauppiaasta ja kulkijapojasta. Melankolinen ja niin syvällä tunteikkaalla äänellä laulattua, että itsekin pitää syvään huokaista. Siinä se päivä meni ihmetellessä mennyttä aikaa, tavarat vaihtoivat paikkaa ja sai ajatuksen pölyt pyyhkäisytän sivummalle, järjestys entinen.

Tämän päivä politiikkaa, aamun lehteä lukiessa ei tiedä itkeäkö, ihmetellä vai nauraakko?  Olemme saaneet lukea jo pitkään vanhusten ala-arvoisesta kohtelusta, näin sen myös omin silmin äitini kohdalla, hän oli sairaalassa vuoden, vuode potilaana, jonne ei oikeasti kuulunut, äiti sidottiin magneettiliivillä kiinni, kun Eila on vähän vilkas, ja pakotettiin olemaan likaisessa vaipassa ym, mutta kun muuta paikkaa ei ollut, eikä kotonaan enää voinut olla, muisti mitä sattui, eikä vuorokauden ajasta mitään tietoa. Tuon vuoden aikana oli käyty monet neuvottelut hänen tasoisen vanhuksen oikeasta paikasta, kunnes onnisti. Tuo edellinen vuosi oli ikävä kokemus hänelle itselleen kuten myös meille lapsille. Hoitaja mitoituksesta puhutaan ja kirjoitetaan laajalti, mutta mitään ei tapahdu, vasta v 2023, sanonpa vaan että turhaan puhuvat, ellei toimenpiteitä saada näkyviin v 2021.  Hallitus siirtää kaikki Suomea koskevat asiat tuonnemmaksi, huhtikuun kehysriiheen – syksyn neuvotteluihin- siirretään seuraavalle hallitukselle, kun ei itse uskalla päättää, kävellään pää hartioiden välissä, ikään kuin itseltäkin piilossa. Ei, me emme tätäkään hallitusta äänestäneet, suurinta osaa Suomalaisista ohjattiin väärään suuntaa, epärealistisia  lupauksia luvattiin,  harmittelen niitä järjestöjä joiden  agendaan ei kuuluu politiikka, niin eikös nämä hyväkkäät menneet sitten ”kuokkimaa” pikkujouluin  tms. kertomaan omaa ilosanomaansa, kun  xxx puolue on pääministeri puolue teemme-annamme… ja taas kansaa narutetiin, saatiin äänestämään väärää puoluetta. 

Onneksi 17.5 % ei mennyt tähän halpaan, meillä joilla on jalat maassa, uskomme Suomeen ja oikeaan Suomalaisuuteen, joilla on asenteet ja arvot kohdallaan, pidämme heikompien puolia  haluamme työllistää, haluamme että, kauppa käy niin kotimaassa ja hyvää ulkomaan kauppaa ja pysyä siinä kilpailukykyisenä,  pitää yrittäjyyden lippua korkealla, itse olin yrittäjänä 18 v olin ylpeä siitä ja että työllistin 22 henkilöä.  Pidetään Suomi Suomalisten yritysten käsissä, huolehditaan riittävästä ja tasokkaasta koulutuksesta, pidetään turvallisuus vakaalla turvallisella pohjalla.

 Siten väestön väheneminen, missä vauvat? no en ihmettele, työikäiset miehet pakotetaan lakkoon, kuten vanhukset vaippoihin, sillä erotuksella että lakko loppuu joskus, vaippaa pidät elämäsi loppuun, toisin sanoen, ei uskalla kasvattaa perhettä kun ei tiedetä miten käy työn, onko pitkä työttömyys jakso edessä, eikä pankit  myönnä lainaa kodin hankintaan, mieluimmin saada palkka työstä ja elää sillä, kun maksaa velkaa, jota olit pakotettu ottamaan.

 

Leila Saikkonen

Jyväskylän Kokoomusnaiset ry

Puheenjohtaja


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 27.2.2020 17:35

Nuorena aikuisena olet päässyt peruskoulun oppivelvollisuudesta! - Raili Paavonen17.2.2020 09:34

Mitä käytännössä tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentäminen? Se tarkoittaa käytännössä sitä, että seuraavina koulutusvuosina jos lainsäädännön uudistus toteutuisi nuoriamme säilötään koulutuspoliittisin keinoin järjestelmämme rakenteisiin. Tästä herää monia ristiriitaisia kysymyksiä. Ensinnäkin yhteiskunta tulee tarvitsemaan opiskelijoita kaikilta toisen asteen aloilta moniin työelämän tarpeisiin nopeasti. Yhteiskuntamme vanhenee huoltosuhteen kasvaessa yhä korkeammaksi. Samalla kun väestö ikääntyy osaavia nuoria, pidätetään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hieman ajatuksellista leikkiä, siitä miten nuoret toiselta asteelta ammatilliselta puolelta, että lukiosta valmistuvat. Nuori on valmistumisen jälkeen iältään nuori aikuinen ollessaan kolmivuotisessa koulutuksessa.

Toinen ristiriitainen ja pedagogisestikin askarruttava kysymys on erityisopetuksen kestosta. Onko mietitty loppuun saakka sitä, mitä oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa tuen tarpeessa olevien oppijoiden kohdalla. Se, tarkoittaa sitä kuten nytkin, he ovat vuoden pidempään sidoksissa oppimisympäristöihin aina 19 ikävuoteen saakka. Hyvin moni opettaja niin peruskoulussa kuin toisella asteella toivovat valtion satsaavan tukitoimiin, jotka järkevällä tavalla kohdennetaan niitä tarvitseville. Toisin kuin nyt on tapahtunut, kun avustajien määrissä on säästetty useissa oppimisympäristöissä. Hyviin jo käytössä oleviin käytäntöihin tulisi panostaa enemmän.  Ei tulevia sukupolvia voi pidättää mahdollisuudesta edetä opinpoluillaan.  Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistui muutama vuosi sitten, jossa jo itsessään määriteltiin tuennan erilaiset muodot peruskoulun ja toisen asteen oppijoille. Kuten tässäkin, eivät lait huonoja ole niitä pitää käyttää tai jos on puutteita, on niitä uudistettava.

Kolmantena näkökulmana on juuri valmiiksi saadut toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Uudistuksessa huomioitiin muuttuneet tarpeet työelämässä. Uudistusta tulisi miettiä vieläkin enemmän. Varisinkin kun tavoitellaan esimerkiksi tulevaisuudessa vanhuspalvelulain mitoituksen nostoa 0.7:ään v. 2023. Onko odotettavissa koulutuspaikkojen lisäystä muuttuvin lain tarpeisiin? Mistään oppilaitoksesta ei valmistu hoitajia hihnalta näin nopeasti. Koulutus, on sitten kysymyksessä toinen aste tai amk-koulutus voi nopealla laskulla miettiä sitä, milloin valmistuminen tapahtuisi. Esimerkiksi, kun 18- vuoden ikään laitetaan kaksi – kolme vuotta koulutusta. Ammattikorkean puolella pidennys on vielä pidempi niin miten meidän uudistuvan hoivan osaamisen käy? Paljon tulee vuosia eteen ennen kuin ovat työelämässä turvaamassa hyvää hoitoa ja ottamassa työelämästä omat paikkansa eläkkeelle siirtyvien tilalle.

Neljäntenä näkökulmana on yksinkertaisesti kustannusten nousu, kun kaikille oppivelvollisille olisi jatkossa tarjottava maksutta oppimateriaalit ja oppikirjat. Lyhyellä aikavälillä pidennys heikentäisi julkista taloutta ja toisi nyt jo haastavassa tilanteissa oleville kunnille uuden menoerän.

Lopuksi kysynkin, onko meidän yhteiskunnallamme varaa osaamisen patoamisen kuin taloudellisen näkökulman valossa säilöä nuoria oppivelvollisuutta pidentämällä. Mielestäni EI! Peruskouluissa on paljon osaavia nuoria valmiina jatkamaan opintojaan eteenpäin nuoren ihmisen suurella riemulla, jos me vain mahdollistamme sen.

 

Raili Paavonen

Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry. pj.


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 17.2.2020 09:36

Katsaus järjestönaisen elämään - Kastehelmi Vuolle-Apiala14.2.2020 16:34

Naisen järjestöelämä alkoi jo alle kouluikäisenä tyttökerhoon ilmoittautumalla. Vieläkin naisella on muistissa se innostus suunnitella ja tehdä yhdessä kaikkea kivaa. Samoihin aikoihin tuli jumpparyhmät harrastustoimintaan mukaan. Ensin tyttö osallistui toisten ohjaamiin ryhmiin, mutta taitojen kasvaessa ja ohjaajakursseja käytyä, tyttö ohjasi jo innolla muutamaa jumpparyhmää. Jumppajärjestössä tuli vastuuta myös yhdistyksen hallituksen jäsenenä, sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana.

 

Naisen perhe-elämän ja kahden lapsen kautta tuli Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuin tilauksesta vaikuttamispaikaksi. Voi niitä tapahtumien määrää, joita paikallisyhdistys ja järjestö suunnittelivat ja toteuttivat. Oli rusettiluistelutempausta ja Lysti-sunnuntaitapahtumaa. Äitikahvilassa pidettiin keskustelutilaisuuksia ja paikallislehden kautta mielipidekirjoituksilla vaikutettiin perhe-elämän eri osa-alueisiin. Otettiin selvää yhteiskunnan tilasta suhteessa lapsiin, nuoriin ja perhe-elämään. Omat lapset otettiin mukaan tapahtumiin, joten kierre osallistuvaan järjestötoimintaan oli kylvetty.   Nainen vaikutti MLL:n paikallisyhdistyksessä sekä piirin että valtakunnan tasolla.

 

Naisen työelämässä tarjosi edunvalvontatyö mielenkiintoisia näkymiä työelämän koukeroihin. Nainen olikin perustamassa paikallisosastoa. Oli myös mukana palkka-neuvotteluissa ja järjestämässä jäsenille erilaisia keskustelutilaisuuksia sekä hauskoja illanistujaisia. Kävipä hän edunjärjestön pääpaikalla kysymässä jäsenmaksujen tarjoamia etuisuuksia jäsenille. Naisesta tuli yrittäjänainen, joka halusi myös vaikuttaa naisyrittäjyyeen. Nainen oli puheenjohtajana perustamassa paikallisyhdistystä yhdessä muiden naisyrittäjien kanssa. Nainen päätyi piirinsä edustajaksi valtakunnan tason naisyrittäjien liittohallitukseen. Naisyrittäjyyden asialla käyntejä eduskunnassakin oli useita. Oli edunvalvontaa ja vaikuttamista naisyrittäjyyden ja perheiden aseman selkiyttämiseen.

 

Politiikan maailma aukesi naiselle vaikuttamispaikaksi yrittäjyyden myötä. Tekevälle naiselle tuli mieleen, että jotain pitäisi tehdä tämän yhteiskunnan puolesta. Tekemistä  on riittänyt niin paikallistasolla kuin valtakunnallisesti. Nainen on ollut useasti paikallisyhdistyksensä varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja. Yhdistyksen naisten kanssa vaihdeltu hallituspaikkoja sopuisasti keskenään. Piirin jäsenyys, varapuheenjohtajuus sekä puheenjohtajuus ovat tulleet aikojen myötä. Nainen on ollut piirinsä edustajana valtakunnan tasolla liittohallituksessa useita vuosia. Tämän kaiken ohella vaikuttamista on riittänyt kaupungin ja seurakunnan luottamustehtävissä. Kokouksia on ollut eduskunnassa ja Pikkuparlamentissa.

Nainen on myös Nasy ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Nasy ry järjestää tuettua lomatoimintaa Suomessa eri lomakohteissa n. 700 henkilölle vuosittain. Varsinaisen puheenjohtajan erotessa nainen on hoitanut myös puheenjohtajan tehtäviä sekä perehdyttänyt uuden toiminnanjohtajan tehtäviinsä. Ensimmäistä kertaa naisesta tuntuu siltä, että vähempi järjestötyö olisi paikallaan. Kaikesta huolimatta nainen liputtaa järjestötyön ihanuudelle.

 

Järjestönainen Kastehelmi Vuolle-Apiala

          


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 17.2.2020 09:35

Lisää kirjoituksia