Tervetuloa Keski-Suomen kokoomusnaisten sivuille!

Blogi

Tervetuloa Keski-Suomen Kokoomusnaisten blogiin. Täällä pääset lukemaan politiikasta, sen ytimestä, viereltä ja sivusta - ja välillä jostain aivan muualta! Blogin kirjoittajat ovat keskisuomalaisia Kokoomusnaisten jäseniä - osa on Keski-Suomen Kokoomusnaisten hallituksen jäseniä ja osa puolestaan toimii aktiivisesti paikallisyhdistyksissä Jyväskylässä, Saarijärvellä, Keuruulla ja Äänekoskella. Blogikirjoituksista löydät myös monta keskisuomalaista kuntavaaliehdokasta - ehkäpä löydät täältä sen, jota kesäkuussa haluat äänestää.

KOKOOMUSNAISET ÄÄNEKOSKELLA27.5.2021 12:56

Nyt on juuri se ajankohta, kun Äänekoski saa minut haltioitumaan. Puhjennut viherrys Viiskulman ja Taidemuseon välisessä koivikossa on sykähdyttänyt itseäni vuosikymmenten ajan, kun ajoin työpaikalleni Sisä-Suomen sairaalaan Suolahteen. Ja sitä odotan joka kevät myös jäätyäni eläkkeelle.

Seuratessani ja osallistuessani Äänekosken Kokoomusnaisten toimintaan olen ilahtunut spontaanista ja virkeästä toiminnasta, millä kokoomusnaiset ovat ruiskukkaliiveillään erottuneet katukuvassa. On jaettu itsenäisyyspäivän kynttilöitä havurusetilla, linnunsiemeniä ruiskukkapusseissa ja vaaleansinisiä suklaasydämiä korista. Yhdessä muun Kokoomuksen kanssa on pidetty siivoustalkoita, grillimakkaratapahtumaa kaalisalaatilla ja Vappuna myyty omatekoista simaa ja munkkeja Äänemäen kevään viimeisessä laskettelutapahtumassa. Korona-aikaa kuvastaa keskustaan heitettyjen suunsuojien keräily, joita löytyi yli sata.

Ilahduttavaa on ollut sinisten liivien runsas näkyminen mm Facebookissa ja nyt vaalien alla myös siniset sydämet ovat näkyneet tidotusvälineissä.

Erityisen tyytyväinen olen ollut Kokoomusnaisten vaaliteemoihin ja niiden esilletuomiseen värikkäine, puhuttelevine kuvineen. Keski-Suomen Kokoomusnaisten piirikokouksiin varajäsenä osallistuessani olen mielihyvällä todennut Teams-kokousten laadukkuuden. Esimerkiksi vaaliteemat käytiin perusteelliseti läpi ja kokoukset on hyvin valmisteltuja ja johdettuja asiantuntijaesityksineen.

Tänä keväänä jouduin vakavasti harkitsemaan omaa kuntavaaliehdokkuuttani. Sain vetoomuksia Kokoomusnaisten hallitukseen osallistuessani ja vähän ennen ehdokasasettelen loppumista sain kirjeen ja puhelun Eduskunnasta asti. Haaste oli kiehtova, mutta oltuani Äänekosken kansallisten senioreiden aktiivi toimija toistakymmentä vuotta olen alkanut kokea ihan rehellistä väsymistä vastuuseen. Yht`äkkiä olen 3 vuotta vaille 80 ja monenlaisia, myös fyysisiä vaivoja on lisääntynyt. Pelottavimpia ovat olleet liikuntakyvyn vähittäinen huononeminen, kuulon alenemasta johtuva kuullun ymmärtämisen vaikeus ja allakan täytön ongelmat. Tapahtumat tahtovat mennä huomaamattomasti väärille päiville. Väkisinkin on tullut mieleen, että ”entä, jos itse olenkin ikäihminen?”. Aktiivisesti yhdistyselämässä toimiessani se ei ole kovin usein tullut mieleeni. Eli tarkistaessani  kirjoitusohjaajani Pepi Reinikaisen kirjasta vuodelta 2007 ”Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat” huomaan olevani jo Loppusyksyssä vuosien 77 – 84 välissä. Reinikaisen malli alkaa kirjoittajan taustahistoriasta isovanhemmista lähtien ja sitä jatketaan kirjoittamalla omasta elämästä seitsämän vuoden jaksoissa.  Vuodenaika-ajattelu on symbolinen lisätyöväline, jonka avulla mietitään elämän kasvuhaasteita. Vuodenajat alkavat 0 – 7 vuotta Varhaiskeväänä ja loppuvat Täyteen talveen 98 -105 vuotta.

Jyväskylässä kokoontuva kirjoittajaryhmäni päättyi yli kymmenen vuotta sitten, mutta sen jäsenet ovat kokoontuneet melkein vuosittain. Eli en myöskään ole kirjoittamalla työstänyt elämäntapahtumiani näinä viimeisinä vuosinani. Pepi Reinikaiselta on ilmestynyt vuonna 2014 toinen kirja ”Elämässä eteenpäin –irti uhrautumisesta”, joka jatkaa eletyn elämän pohtimista ja suhtautumista ikääntymiseen kirjoittajaryhmistä saadun aineiston pohjalta.

Vaikka Reinikaisen mallin mukaan olen lähestymässä kuuden ja puolen vuoden päästä Varhaistalvea niin nautin kuitenkin nuorempien Äänekosken Kokoomusnaisten innostuksesta ja toimeliaisuudesta. Omalta osaltani olen kuntavaaliehdokkuuden sijaan lupautunut ensi kertaa osallistumaan Äänekoskella vuoden 2021 vaalilautakuntaan ja opiskelemaan siihen liittyvän informaation niin opaskirjan kuin Teams ohjauksen muodossa.

Hyvää vaalikevättä kaikille Keski-Suomen Kokoomusnaisten ehdokkaille toivoen

Outi Huotari


Kuntien isot haasteet16.4.2021 12:32

Kuntaliitto teki vuonna 2020 kyselytutkimuksen, joka kohdistettiin yli 30 000 kuntalaiselle eri kunnista.Keski-Suomesta otantaan tuli asukkaita Jyväskylästä, Keuruulta ja Petäjävedeltä. Noin kolmasosa vastasi kyselyyn. Kyselyssä kysyttiin mm kuntien palveluista.

Suuria haasteita kohdentuu kuntiin lähivuosina. Väestö vanhenee ja etenkin keskuspaikkakunnilla monikulttuuristuu. Kunnat erilaistuvat ja taloudellinen kantokyky joutuu koville. Lakisääteiset tehtävät korostuvat. Työ vaatii jatkuvaa oppimista ja työelämän pelisäännöt muuttuvat. Demokratia muuttuu ja osallistuminen demokratiaan muuttaa muotoaan.

Tärkeätä on yhdenvertaiset palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus. Resursseja on kohdennettava uudelleen. Kuntalainen käyttää eniten palveluja yli 65-vuotiaana ja ikääntymisen myötä palvelutarve lisääntyy. Lakisääteisten palvelujen tarve kasvaa. jaettavaa pitää tehdä lisää, jotta jakamista riittäisi. Yrittämistä tulee tukea.

Kyselyssä kolmen kärkeen nousivat hyvä asuinympäristö, hyvät palvelut ja luonnonläheisyys. Parhaiten saatavuus ja saavutettavuus toteutuu kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, terveyspalveluissa sekä varhais- ja opetuspalveluissa. Siinä pohtimista valittaville valtuustoille.

 

Ulla Palmu

Saarijärven kokoomusnaiset


Maailman onnellisin maa6.4.2021 09:00

Useissa tiedotusvälineissä (mm. Helsingin Sanomat 20.3.2021) esitellyn maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on todettu jo neljättä kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Raportissa selvitettiin 95 valtion kansalaisten onnellisuutta vuonna 2020. Pohjoismaat sijoittuivat kärkisijoille ja häntäpäähän epävakaat ja köyhät maat, kuten Zimbabwe.

Vastaajia tutkimuksessa oli noin tuhat asukasta jokaisesta maasta ja siinä huomioitiin erilaisia onnellisuuteen vaikuttajia tekijöitä kuten bruttokansantuote, korruptio, ihmisten sosiaaliset tukiverkostot, terveys, anteliaisuus ja vapaus tehdä valintoja.

Oikeastaan kaikki edellä mainitut asiat tuntuvat meistä suomalaisista itsestään selviltä. Emme välttämättä huomaa jokapäiväisessä elämässämme, kuinka hyvin Suomi on rakentunut valtiona, joka saa kansalaisensa tuntemaan turvallisuutta ja elämän jatkuvuutta.

Tavallinen 18 vuotta täyttänyt kuntalainen pystyy vaikuttamaan oman kuntansa päätöksiin ja valintoihin kesäkuussa järjestettävien kuntavaalien kautta. Koronapandemian takia tapahtunut vaalien siirtäminen varmistanee vaaliturvallisuuuden ja mahdollisimman korkean äänestysasteen.

Sinä päätät näissä vaaleissa kummalla puolen sydän on...

 

Maija Karikoski-Kokki


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.4.2021 19:09

Pandemia tai ei – tulevaisuus rakennetaan nyt30.3.2021 09:24

Vireillä olevat, hallituksen esittämät liikkumisrajoitukset saattavat olla varsin tarpeellisia covid-19 taudin etenemisen torjunnassa, mutta voimaan tullessaan ne synkistäisivät talouden näkymiä entisestään. Ja vaikka Suomen talous näyttääkin selvinneen koronaviruspandemiasta vähemmin vaurioin kuin mitä uumoiltiin ja mitä suurin osa muista eurovaltioista on selvinnyt, on talous kuitenkin saanut suuren kolauksen. Moni yrittäjä on menettänyt toimeentulonsa, ravintola-ala on suurissa vaikeuksissa, viihde- ja tapahtuma-ala lähellä katastrofia. Jos väestön rokottaminen hidastuu – kuten itse pahoin pelkään – se tarkoittaa vääjäämättä lisää ryppyjä talouden elpymiseen. Koronaviruspandemia on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailmantalouden pahin kriisi sitten 1930-luvun suuren laman.

Taloudelliset kriisit eivät siis ole maailmassa uusia. Euroopassa muistetaan hyvin niin Yhdysvalloista vuonna 2008 alkunsa saanut finanssikriisi kuin eurokriisi ja siihen liittyvät Kreikan tukipaketit. Näiden kriisien nujertamisessa Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamalla rahapolitiikalla on ollut merkittävä asema. EKP:n keskeisenä keinona on ollut ostaa arvopapereita markkinoilta. Kun pankit ja sijoittajat ovat myyneet arvopapereita keskuspankille, ne ovat voineet lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa omaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille. Alhaisilla koroilla rahapolitiikan kyky elvyttää taloutta on kuitenkin rajallista. Toisaalta korkojen nousuakaan ei vielä ole näkyvissä, sillä rahapolitiikalla halutaan varmistaa suotuisat rahoitusolot yrityksille ja kotitalouksille pandemiasta selviytymiseksi.

Poikkeukselliset ajat ovat merkinneet myös sitä, että suhtautuminen velkaan on muuttunut, julkisen velan kasvamista ei nähdä enää yhtä pelottavana ilmiönä kuin aiemmin. Mielestäni kiistelty Euroopan unionin elvytyspaketti puolustaa paikkaansa. Sen tavoitteena on lisätä investointeja uuteen teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Investointeja tulevaisuuteen tarvitaan ja mittavasta elvytyspaketista huolimatta myös Suomen valtion oma velanotto on tässä kriisissä perusteltua. Velat on kuitenkin joskus maksettava takaisin tai ainakin järjesteltävä uudelleen. Talous on saatava sellaiseen kuntoon, että valtioilla on kykyä vastata uusiin kriiseihin, olivat ne sitten uusia pandemioita, tulvia, maanjäristyksiä, pankkikriisejä tai jotain ihan muuta.

Lauantain 27.3.2021 Helsingin Sanomissa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vaatii uutta ajattelua talouteen ja ehdottaa parlamentaarisen komitean hyödyntämistä, jotta tavoitteiden toteuttamiselle saataisiin hallituskausien yli ulottuva tuki. Talouden ohjaamisessa korostuu pitkäjänteisyys, hallituspolitiikan nelivuotiskausi on siihen aivan liian lyhyt. Pitkäjänteistä ohjausta ja ajattelua tarvitaan, oli kyse sitten keskuspankkien kontrolloimasta rahapolitiikasta eli monetaarisesta dominanssista tai fiskaalisesta dominanssista, jossa valtio ja sen talous eli finanssipolitiikka määrittää rahapolitiikan linjat.

Parlamentaarisen komitean kanssa tai ei, hallitukselta kaivattaisiin nyt ennen kaikkea selkeää exit -strategiaa, suuntaviivoja ja toimenpideohjelmaa sille, miten tästä tilanteesta selvitään ulos. Valtioneuvoston joulukuussa 2020 ilmestyneessä, exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa käydään läpi tehtyjä toimenpiteitä ja tilannekuvaa, mutta esitetään vain hyvin vähän tulevaisuuteen suuntaavia askeleita. Tulevaisuuden rakentaminen on kuitenkin se, mihin tulisi keskittyä juuri nyt.

 

Jaana Latvanen


Ei unohdeta puoskarilakia, eihän?26.3.2021 13:25

Suomeen on ajettu niin sanottua puoskarilakia kohta 20 vuotta. Joka kerta laki on hautautunut moninaisten syiden ja tekosyiden vuoksi, eikä sitä ole saatu valmisteluun. Lakia ovat suositelleet useat eri tahot poliitikoista lääkäreihin. Puoskarilain taustalla on valtava huoli heikommassa asemassa tai elämäntilanteessa olevien henkilöiden oikeusturvasta. Emme ole ongelman kanssa yksin, sillä vaihtoehtoisia hoitoja ja niiden mukana tulleiden ongelmien parissa painitaan myös muissa EU-maissa.

Mikä on lain perimmäinen tarkoitus? Sen tarkoitus on estää apua tarvitsevien henkilöiden taloudellinen huijaaminen, terveysongelmien kanssa painivien hyväksikäyttö sekä hengenvaarallisten tuotteiden tarjoaminen ja toimenpiteiden harjoittaminen.

Niin sanottuja puoskareita on ollut niin kauan olemassa kuin on ollut kaupankäyntiä ja palveluntuottajia. Kuuluisimpia ovat ehkä olleet elämän eliksiiriä myyvät kiertolaiset, jotka kaupittelivat juotavaa ihme ainetta. Tämä aine paransi kaikki vaivat ja kasvatti myös hiukset takaisin päähän samalla kerralla. Varsinkin lännenelokuvat ovat tuoneet tämän hahmon meille tutuksi. Kun huijaus lopulta paljastui, oli kaupittelija jo vaihtanut kaupunkia rahat mukanaan. Tuohon aikaan tiedonkulku kaupungista toiseen oli paljon hitaampaa kuin nykyään.

Sosiaalisen median ja julkisuudesta tunnettujen henkilöiden mainostusten myötä, puoskareiden määrä vaikuttaa lisääntyneen viime vuosien aikana. Myös asiakaskunta on laajempi parempien yhteyksien ansiosta. Viimeisimpänä korona-pandemia on houkutellut helpon rahan perään lisää uskomushoitoja tarjoavia tahoja ilman vastuuta lopputuloksesta.

Osittain terveysala saa syyttää itseään puoskaritoiminnan lisääntymisestä. Kun apua kipuihin, huoliin tai ongelmiin ei saada terveydenhuollosta, on normaalia, että ihminen lähtee etsimään apua muualta. Myös terveysasioissa pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos terveysalanammattilaiset eivät huolehdi potilaistaan, vaikka maksettaisiin, aina on joku joka voi ottaa rahat vastaan. Yhteiskunnan kiristynyt tahti, kiire ja liukuhihnatoiminta näkyy valitettavasti myös terveydenhuollossa. Asiakkaan kuuntelu unohtuu kiireessä ja aito toisen ihmisen auttamishalu kärsii. Joskus paras apu on kuunnella ja keskustella. Onko terveydenhuollossa enää aikaa toisen ihmisen aitoon kohtaamiseen?

Ei ole väärin, että ihminen lähtee etsimään apua kipuihin tai pahaan oloonsa. Syyllistäminen ei ole oikea keino lähteä purkamaan puoskaritoimintaa. Ei ole myöskään väärin, että joku tarjoaa tukea ja kuunteluapua ongelmiin, sekä veloittaa tästä asianmukaisen hinnan. Yritystoiminnan harjoittaminen on sallittua ja suotavaa myös terveyttä koskevissa asioissa. Mutta silloin, kun väitetään, että allergiat, huono näkö tai syöpä paranevat jättäytymällä pois terveydenhuollosta, uskomalla kovasti parantumiseen ja ajattelemalla positiivisesti. Tällöin syyllistytään ihmisen hengen vaarantamiseen.

Suomessa puoskaritoiminnan harjoittajia ja heidän toimintaansa on hankala valvoa ja ohjata. Tiettyjä suuntaviivoja on pyritty kuitenkin tekemään. Jos vaihtoehtohoitoja tarjoava henkilö työskentelee terveydenhuollon ulkopuolella, Valviran valvonta ei koske häntä. Valvira on kuitenkin linjannut, että vaikka kyseinen henkilö olisi ammatiltaan terveydenhuollon ammattilainen, henkilö ei saa käyttää ammattinimikettään vaihtoehtoishoidoissa. Asiakkaille on myös painotettava, että palvelu ei ole lääketieteellistä hoitoa. Tämän toteutumista voi valvoa vain asiakas ja työntekijä itse, jolloin riski ja houkutus asiakkaan harhaanjohtamiselle on suuri. Jos ongelmia ilmenee, asiakas kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Luontaistuotteita ei saa kutsua lääkkeiksi ja ne eivät saa sisältää lääkinnällisiä aineita. Jos on tiedossa, että näin on tapahtunut, kannattaa olla yhteydessä Fimeaan ja Ruokavirastoon. Luontaistuotteet kuuluvat elintarvikelain piiriin ja niitä valvoo Ruokavirasto.

Erilaisten ongelmatilanteiden hoitaminen vaatii näiden edellä mainittujen tahojen saumatonta yhteistyötä. Vaikka nämä tahot toimisivat yhdessä hyvin, tästä huolimatta on työlästä todistaa, jos kuluttajia on johdettu harhaan. Koska terveyttä vaarantavan toiminnan valvomista ei pystytä toteuttamaan, ongelmat tulevat yleensä ilmi ja selvitettäviksi vasta, kun vaaditaan vahingonkorvauksia tai on tapahtunut selkeä rikos toisen terveyttä kohtaan.

Vaihtoehtohoitojen tarjoajat ovat oppineet kiertämään laittomuudet välttelemällä tiettyjen sanojen käyttämistä, vaikka itse toiminta ei ole muuttunut. Mahdollisesti sisäelimille haitallisia tuotteita myydään yhä. Asiakkaat ovat itse vastuussa tuotteiden syömisestä, mutta siirtyykö vastuu, kun myyjä vakuuttaa näiden tekevän hyvää ja olevan terveellisiä ja turvallisia? Usein kuulee sanottavan, että koska asumme Suomessa, näitä tuotteita voi huoletta käyttää. Osa puoskaritoiminnan tuotteista ratsastaa Suomessa myytävien elintarvikkeiden ja lääkkeiden valvonnan ja turvallisuuden maineella.

On epäselvää, miten oikeus toteutuu, jos joku kannustaa jättämään lääkkeensä syömättä tai osallistumasta hoitoihin. Kun ihminen käy läpi rankkoja hoitoja tai tarvitsee loppuelämäkseen lääkitystä, tulisi hänen pystyä luottamaan siihen, että hän on turvassa ulkoisilta vaikutteilta. Itseään ammattilaiseksi kutsuva, taitavasti puhuva, ammattitermejä ja faktaa käyttävä henkilö, joka syöttää sekaan fiktiota ja optimismihoitoja, on hankala tunnistettava jopa ammattilaisille. Miten tavallinen kansalainen voisi tietää tulevansa huijatuksi? Varsinkin kun tämä ”ammattilainen” lupaa varman parannuksen ja myy loppuelämän onnellisuutta, jota ei muualta ole tarjottu.

Sosiaalisessa mediassa luotu rinnakkaistodellisuus on illuusio. Fanijoukot puolustavat parantajia, jotka pitävät heistä kaikista huolta halpaan kuukausihintaan. Yksittäisen ihmisen on hankala lähteä kyseenalaistamaan toimintaa tai korjaamaan havaittuja virheitä. Varsinkin, kun sosiaalisessa mediassa on helppo poistaa ikävät kommentit ja jättää näkyviin vain ne hyvät, myyntiä edistävät julkaisut.

 

Tämä illuusio maalaa kuvaa yhteisöstä, jossa kaikki on hyvin, kaikki ovat onnellisia, terveitä ja tyytyväisiä elämäänsä. Kukapa ei haluaisi ostaa onnea tai olla osallisena tällaista aina onnellista ja tervettä yhteisöä?

 

Epätoivoisessa elämäntilanteessa olevien turvaa ajatellen, olisikin tärkeää, että laki olisi yksiselitteinen. Lain tulisi pystyä suojelemaan kansalaisia velkaantumiselta sekä terveyden vaarantumiselta. Ihmisten on voitava luottaa saatuun terveystietoon, mitä yrittäjät tarjoavat. Lain laatiminen antaisi viranomaisille keinot puuttua vaaralliseen ja hyväksikäyttöön perustuvaan toimintaan. Laki ei kuitenkaan saa vaarantaa eettisesti ja terveydellisesti oikein tekevien yrittäjien toimintaa. Laki myös suojelisi näitä asiallisia ammatinharjoittajia ja heidän asemaansa työelämässä, kun heidän toiminnalleen saataisiin selkeät suuntaviivat ja säännöt. Nyt ilman sääntöjä rahastavat puoskarit pilaavat myös kunniallisten yrittäjien maineen.

Korona-pandemia toi mukanaan uudet puoskarit ja ongelmat. Puoskaritoiminta on syvällä sosiaalisen median syövereissä ja lisääntyneen etätyöskentelyn ja –toiminnan myötä, markkinointi ja myynti ovat piilossa. Työyhteisö, lähipiiri tai harrastusporukka saattaa olla täysin tietämätön läheisensä ahdingosta, sillä sosiaaliset kontaktit ovat karsiutuneet minimiin. Salaliittoteoriat ja niiden levittäjät ruokkivat puoskaritoimintaa jakamalla valheellista tietoa koronasta ja sen vaikutuksista, kun puoskarit myyvät valheellista turvaa stressaavassa ympäristössä ahdistuneille ihmisille.

Elämme koko ajan muuttuvassa maailmassa, jossa muutoksia tapahtuu kiihtyvässä tahdissa. Digitalisaatio on lisännyt tiedon (ja valheellisen tiedon) määrää räjähdysmäisesti. Se mitä valtiot voivat tehdä suojatakseen kansalaisiaan ympäristön muutoksilta on ohjata ja säädellä palveluntarjoajien toimintaa ja esimerkiksi tässä tapauksessa, säätää puoskarilain kansalaisten ja yrittäjien turvaksi.

 

Anniina Runtuvuori-Salmela

Keski-Suomen Kokoomusnaisten hallituksen jäsen

Jyväskylän kokoomusnaisten hallituksen jäsen

Kuntavaaliehdokas Jyväskylässä


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 26.3.2021 13:35

Kommentoi (0 kommenttia)

Lisää kirjoituksia