Tervetuloa Keski-Suomen kokoomusnaisten sivuille!

Vireillä olevat, hallituksen esittämät liikkumisrajoitukset saattavat olla varsin tarpeellisia covid-19 taudin etenemisen torjunnassa, mutta voimaan tullessaan ne synkistäisivät talouden näkymiä entisestään. Ja vaikka Suomen talous näyttääkin selvinneen koronaviruspandemiasta vähemmin vaurioin kuin mitä uumoiltiin ja mitä suurin osa muista eurovaltioista on selvinnyt, on talous kuitenkin saanut suuren kolauksen. Moni yrittäjä on menettänyt toimeentulonsa, ravintola-ala on suurissa vaikeuksissa, viihde- ja tapahtuma-ala lähellä katastrofia. Jos väestön rokottaminen hidastuu – kuten itse pahoin pelkään – se tarkoittaa vääjäämättä lisää ryppyjä talouden elpymiseen. Koronaviruspandemia on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailmantalouden pahin kriisi sitten 1930-luvun suuren laman.

Taloudelliset kriisit eivät siis ole maailmassa uusia. Euroopassa muistetaan hyvin niin Yhdysvalloista vuonna 2008 alkunsa saanut finanssikriisi kuin eurokriisi ja siihen liittyvät Kreikan tukipaketit. Näiden kriisien nujertamisessa Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittamalla rahapolitiikalla on ollut merkittävä asema. EKP:n keskeisenä keinona on ollut ostaa arvopapereita markkinoilta. Kun pankit ja sijoittajat ovat myyneet arvopapereita keskuspankille, ne ovat voineet lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa omaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille. Alhaisilla koroilla rahapolitiikan kyky elvyttää taloutta on kuitenkin rajallista. Toisaalta korkojen nousuakaan ei vielä ole näkyvissä, sillä rahapolitiikalla halutaan varmistaa suotuisat rahoitusolot yrityksille ja kotitalouksille pandemiasta selviytymiseksi.

Poikkeukselliset ajat ovat merkinneet myös sitä, että suhtautuminen velkaan on muuttunut, julkisen velan kasvamista ei nähdä enää yhtä pelottavana ilmiönä kuin aiemmin. Mielestäni kiistelty Euroopan unionin elvytyspaketti puolustaa paikkaansa. Sen tavoitteena on lisätä investointeja uuteen teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Investointeja tulevaisuuteen tarvitaan ja mittavasta elvytyspaketista huolimatta myös Suomen valtion oma velanotto on tässä kriisissä perusteltua. Velat on kuitenkin joskus maksettava takaisin tai ainakin järjesteltävä uudelleen. Talous on saatava sellaiseen kuntoon, että valtioilla on kykyä vastata uusiin kriiseihin, olivat ne sitten uusia pandemioita, tulvia, maanjäristyksiä, pankkikriisejä tai jotain ihan muuta.

Lauantain 27.3.2021 Helsingin Sanomissa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vaatii uutta ajattelua talouteen ja ehdottaa parlamentaarisen komitean hyödyntämistä, jotta tavoitteiden toteuttamiselle saataisiin hallituskausien yli ulottuva tuki. Talouden ohjaamisessa korostuu pitkäjänteisyys, hallituspolitiikan nelivuotiskausi on siihen aivan liian lyhyt. Pitkäjänteistä ohjausta ja ajattelua tarvitaan, oli kyse sitten keskuspankkien kontrolloimasta rahapolitiikasta eli monetaarisesta dominanssista tai fiskaalisesta dominanssista, jossa valtio ja sen talous eli finanssipolitiikka määrittää rahapolitiikan linjat.

Parlamentaarisen komitean kanssa tai ei, hallitukselta kaivattaisiin nyt ennen kaikkea selkeää exit -strategiaa, suuntaviivoja ja toimenpideohjelmaa sille, miten tästä tilanteesta selvitään ulos. Valtioneuvoston joulukuussa 2020 ilmestyneessä, exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa käydään läpi tehtyjä toimenpiteitä ja tilannekuvaa, mutta esitetään vain hyvin vähän tulevaisuuteen suuntaavia askeleita. Tulevaisuuden rakentaminen on kuitenkin se, mihin tulisi keskittyä juuri nyt.

Jaana Latvanen