Keski-Suomen kokoomusnaiset: Hyvä perusopetus on Suomen tulevaisuuden kivijalka

Suomessa oli 20.09.2011 perusopetuksessa 529232 oppilasta (
ilman esikoululaisia)  ja 2870 toiminnassa olevaa peruskoulua. Keski-Suomen maakunnassa perusopetuksessa oli samana ajankohtana 26911 oppilasta (ilman esikoululaisia) ja 152 toimivaa peruskoulua.  Rehtoreita ja opettajia työskenteli perusopetuksessa yhteensä noin 40000 ja näistä Keski-Suomen maakunnassa noin 2000 henkilöä. Perusopetuksessa olevat oppilaat ovat yhteiskuntamme peili. He ovat niitä, jotka nyt hankkivat perusosaamista tulevaisuuden Suomea varten.  PISA -tutkimusten mukaan Suomen perusopetuksen laatu on huippua mutta toisaalta koulun ilmapiirissä on monia haasteita. 

Opetushallitus ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen
tutkimuskeskus julkistivat 08.08.2012 raportin, jossa vertailtiin
koulukokemuksia ja niiden muutoksia vuosina 1994-2010 kansainvälisesti. Mukana oli 35 maata ja 200 000 oppilasta. Suomesta oli mukana noin 6000 oppilasta luokilta 5,7 ja 9. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset tytöt sijoittuivat kuuden heikoimman maan joukkoon ja pojat heikoimpaan kolmannekseen kysyttäessä hyväksyvätkö muut oppilaat hänet sellaisena kuin on. Myös oppilaiden kokema koulutyön kuormittavuus on Suomessa kovaa. Varsinkin 15-vuotiaista suomalaisista tytöistä koulutyö tuntuu kuormittavalta. He sijoittuivat vertailussa kolmanneksi Portugalin ja Turkin jälkeen. Pojatkin olivat neljän kärjessä. Ruotsissa koulunkäyntiä ei pidetty juuri lainkaan kuormittavana.

Mikä suomalaisissa kouluissa tuottaa kuormittavuuden
tunnetta?  Professori Lasse Kangas Jyväskylän yliopistosta (2012) on sitä mieltä, että kysymys on koulunpidon ilmapiiristä. Koulukiusaamisen yleisyydessä Suomi sijoittui vertailumaiden puoliväliin. Kiusatuksi joutuminen ja toisten kiusaamiseen osallistuminen yleistyivät Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2010, vaikka monia ohjelmia on otettu käyttöön kiusaamisen kitkemiseksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteeri Mirjam Kalland totesi TV 1:ssä 09.08.2012, että koulukiusaamisen  yleistyminen näkyy selkeästi.  Kallandin mukaan nuorten
itsenäistymisvaihe on vaikea. Nuoruus on pidentynyt.  Nuorilla on kilpailua opiskelupaikoista ja pelkoa valinnan lopullisuudesta.  Ruotsissa on oppilasasiamies, jolla on valtuudet puuttua asioihin. Jos siellä tehdään peruspalveluihin muutoksia, tarvitaan aina oppilasvaikutusten arviointi. Kunnat saavat sakkoja rikkomuksista.

Työterveyslaitoksen mukaan työssäkäyvistä 6 prosenttia eli noin 140000 työntekijää kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.  Työ pahoinvoinnin kustannukset on arvioitu 30 miljardiksi vuodessa. Redadan (2012) tekemän kyselyn mukaan kiusaaminen on yleisintä julkisilla aloilla. Työpaikkakiusaamiselle altistavat muiden muassa voimavarojen leikkaaminen, työn organisoinnin kangertelu, kasvaneet vaatimukset ja työmäärän lisääntyminen. Opettajien keskinäisellä kiusaamisella on suora yhteys työn laatuun sekä oppilaisiin ja heidän hyvinvointiin ja koulumenestykseen. Opettajalehden päätoimittaja Hannu Laaksolan (2012) mukaan opettajien pahoinvointi koskettaa oppilaita sekä heidän tulevaisuuttaan. Koulu on oppilaille esimerkki työelämästä.

Keski-Suomen Kokoomusnaiset pitävät tärkeänä, että perusopetuksen haasteet otetaan todesta ja huomioon vuoden 2013 budjettia valmisteltaessa.   Erityistä huomiota tulee kiinnittää johtamiseen ja koulun ilmapiiriin, jotta oppilaat ja opettajat voivat nykyistä paremmin.

Keski-Suomen Kokoomusnaiset Marja-Liisa Kontio,
puheenjohtaja, Kastehelmi Vuolle-Apiala, varapuheenjohtaja, Pia Nyman, sihteeri