Marjo Pakka: Maaseutua ja kyliä kehitetään yhdessä

Jyväskylän kaupungin maankäytön johtavana periaatteena on monipuolinen ja alueellisesti kattava tonttitarjonta niin keskustassa, taajamissa kuin maaseudullakin. Maankäyttöä ohjataan ohjelmin, strategioin ja kyläselvityksin.

Kaavoituksessa korostetaan asukkaiden osallisuutta jo varhain. Lakisääteisten kuulemisten lisäksi käytetään asukasraateja, kyselyjä, kyläyhdistysyhteistyötä ja vapaaehtoisia kuulemisia.

Maaseudun kylistä ja yhteistyöstä oli huolissaan nyröläläinen Jaana Iivarinen (Ksml 3.6.). Hän kysyi, olemmeko unohtaneet kylät ja niiden palvelut. Tukeeko kaupunkistrategia maaseudun kehittämistä?

Kaupunkirakennelautakunta ei ole asettanut kaupunkia ja maaseutua päätöksenteossa vastakkain. Molemmille varataan budjetissa riittävät resurssit. Maaseudun kehittäminen on edennyt lukuisin kyläselvityksin tämän vuoden aikana.

Kylien kehittäminen lähtee niiden omista vahvuuksista. Leppälahden osayleiskaava on valmisteilla ja Korpilahti sai kyläselvityksensä 2011. Vuoden 2016 aikana valmistuvat kyläselvitykset Kuikka-Nyrölälle, Kuohulle ja Vespuolen kylille. Saarenmaa saa omansa tulevaisuudessa.

Selvitykset tehdään kyläyhdistysten kanssa. Yhteistyössä hyödynnetään aktiivisesti asukkaiden paikallistuntemusta. Rakennuspaikat on kaavoitettu asukkaiden toiveiden mukaisesti ja kaavan etenemistä ja suunnittelua toteutetaan kyläilloissa.

Jyväskylä sai uuden yleiskaavan 2014. Kuulemisten jälkeen maaseudun kaavamääräyksiä väljennettiin. Nyrölä, josta Iivarinen oli huolissaan, nostettiin suunnittelussa kylähelmeksi. Kyläselvityksissä tuetaan kylien omaleimaisuutta ja sovitetaan rakentamisen periaatteet kullekin kylälle sopivaksi.

Vuonna 2015 maaseudun myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja annettiin 34, kielteisiä vain 2. Poikkeamispäätöksiä annettiin 47, joista 3 oli kielteisiä. Rantapoikkeamisissa linja on ollut tiukempi, sillä usein hakijan rakennusoikeus on jo täyttynyt.

Maaseutua ja kyliä on kehitetty määrätietoisesti edellä mainituin keinoin. Kaikkeen ei voida vaikuttaa päätöksenteollakaan. Maaseudun kaavoittamista vaikeuttavat yksityisten maanomistajien haluttomuus myydä maata sekä useat kaavavalitukset.

Kaupungistuminen on trendi, jota ei kannata vastustaa. Se johtuu ihmisten valinnoista ja vapaudesta. Vuoden 2000 jälkeen mm. Nyrölään on rakennettu 9 taloa, joista 6 kuntien yhdistymisen jälkeen. 15 vuoden aikana alueelle on annettu vain yksi kielteinen päätös.

Niukkojen resurssien Jyväskylässä maaseudun julkiset palvelut voidaan viedä pyörillä kylien sydämiin. Pysyvienkin palveluiden järjestämiseen olisi keinoja, mutta ne törmäävät lautakunnissa ideologiseen vastustamiseen.

Edellä esitetyt tilastot ja osallistamisen tavat osoittavat, että myytti Jyväskylästä, joka ei tue maaseuturakentamista, on väärä. Tälläkin hetkellä maaseudulla on 900, pääosin yksityisten tarjoamaa, rakennuspaikkaa vapaana.

Marjo Pakka

kaupunkirakennelautakunnan jäsen (kok.)

varapuheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Liitto