Sirpa Pietikäinen: Viisi vuotta vakaan talouden ja kestävän kasvun perusteiden rakentamista

Päättyvä vaalikausi on ollut perustusten rakentamista kaatosateessa uppopumppu täysillä.  Urakan päätteeksi olemme onnistuneet saamaan kuopan kuivaksi ja perustukset kestäviksi.

Kaatosade on luonnollisesti ollut globaali finanssikriisi ja siitä seurannut
eurooppalaisten julkisten talouksien mureneminen. Uppopumppuina ovat toimineet Kreikan ja muiden valtioiden hätälainat, väliaikaiset
kriisirahastot ja pankkien pelastusoperaatiot.

Perustukset muodostuvat kahdesta osasta. Toisaalta 28 finanssialan
lainsäädäntöaloitteesta, joilla on vakautettu rahoitusmarkkinoiden kriisiherkkyyttä. Listan lainsäädännöstä löydät täältä (http://
http://sirpapietikainen.us3.list-manage.com/track/click?u=8cf26d9d2d809b1727008faa5&id=4ee89dae18&e=76889a5700)

Tärkeimpiä näistä ovat olleet pankkien paremmat pääomavaatimukset ja yhteinen eurooppalainen pankkivalvonta, markkinaväärinkäytösten tiukempi valvonta ja sanktiointi, jossa olin ryhmäni pääneuvottelija, kaikkien markkinainstrumenttien tuominen yhteisten pelisääntöjen piiriin ja luottoluokittajien selkeämmät vastuullisuussäännöt.

Toisena osana perustusten rakentamisessa ovat julkisten talouksien ylivelkaantumis- ja vajejarrut: 6pack-2pack ja eurooppalainen budjettien seurantajakso. Ylivelkaantumiselle on nyt pelisäännöt, korjaamismekanismit, seuranta ja jatkuville rikkomuksille sakkorangaistukset.

Viimeisiä hetkiä Brysselin toimistolla tämän kevään osalta. Paperit kasaan ja kohti Suomea!

Vauras Eurooppa

Seuraavan vaalikauden suurin haaste on, miten saamme aikaan kasvua, joka on
resurssitehokasta, innovaatioihin perustuvaa, pk-yrityksiä ja työllisyyttä suosivaa sekä sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Pohjaa tälle on jo luotu julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisella laatua ja kasvua tukevaksi. Myös kilpailua epäreiluilla työehdoilla ja verokeinottelulla karsitaan. Näiden asioiden parissa olen työskennellyt paljon kuluvalla vaalikaudella sisämarkkinavaliokunnassa sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Ekologinen Eurooppa

Kestävää kasvua ei voi syntyä ilman resurssitehokkuutta. Kulutamme 1,5 maapalloa tällä hetkellä, ja tahti kiihtyy. Tätä menoa tarvitsisimme yli 4 maapalloa vuonna 2050. Tiedämme, ettei tämä ole mahdollista. Suunta muuttuu joko kriisin tai uudenlaisen kasvun kautta.

Resurssitehokas kasvu tarkoittaa, että siirrymme raaka-aineiden käytössä niin
pitkälti kuin mahdollista biotalouteen ja tuotamme tulevaisuudessa kymmenyksellä nykyisistä luonnonvaroista saman hyödyn kuluttajille ja paremman taloudellisen tuloksen yrityksille ja kansantalouksille.

Sitovat energiatehokkuustavoitteet, selkeät indikaattorit niiden mittaamiseksi,
ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus ja
resurssikannusteiden sisällyttäminen finanssilainsäädäntöön, kuten
luottoluokittajien velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit, ovat keskeisiä
keinoja resurssitehokkuuteen kannustavalla tiellä.

Resurssitehokkaan Euroopan rakentaminen lukeutui tämän kauden painopisteisiini. Osallistuin kutsuttuna asiantuntijana ympäristökomissaari Potocnikin korkean tason resurssitehokkuustyöryhmään. Työryhmän keväällä julkaistun loppuraportin keskeinen viesti on siirtyminen niin kutsuttuun kierrätystalouteen (Circular Economy), jossa ei ole jätettä, vaan sama raaka-aine kiertää tuotantoprosessista toiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa kierrätettävyysvelvoitetta kaikille tuotteille ja sivuvirtoja hyödyntävien uudenlaisten bisnesekosysteemien luomista. Loppuraportti löytyy työryhmän kotisivuilta (http://sirpapietikainen.us3.list-manage.com/track/click?u=8cf26d9d2d809b1727008faa5&id=b964b9ad30&e=76889a5700)

Informaatioteknologiaa ja innovaatioita

Esimerkki uudenlaisista innovaatioista on informaatioteknologian tuleminen,
tuotteisiin, palveluihin ja tuotantoprosesseihin. Sisämarkkinavaliokunnan
digiagenda-työryhmässä, e-terveyden toimintaohjelman valmistelussa ja
lääkinnällisten laitteiden sääntelyn kehittämisessä on käynyt selväksi, että
voisimme samaan aikaan tehdä ihmisille parempia ja joustavampia palveluita, säästää julkisissa kustannuksissa ja luoda markkinoita laitteille, ohjelmille ja
prosesseille, joilla suuri osa terveyspalveluista, kuten rutiiniterveyden seuranta
ja reseptien uusiminen ja yksinkertaisten vaivojen hoito, voitaisiin hoitaa
etäyhteyksien kautta suoraan asiakkaan kotiin. Tämä on kokoluokaltaan uusi
kännykkäbisnes, koska Suomi, Eurooppa ja maailma ikääntyvät ja tarvitsemme parempia terveyspalveluja.

Toistaiseksi enemmän puhetta ja tavoitteita kuin tekoja on ollut pienyritysten
toimintaedellytysten parantamisen ja uusien innovaatioiden parempien
rahoitusmekanismien luomisessa. Tässä riittää urakkaa seuraavalla vaalikaudella.

Inhimillinen Eurooppa

Päättyvällä vaalikaudella sosiaaliset kysymykset jäivät valitettavasti pitkälti
talouskriisin hoitamisen jalkoihin. Seuraavan vaalikauden isoin haaste on ihmisestä huolehtivan Euroopan rakentaminen.

EU:n perusoikeuskirja takaa periaatteessa kaikille ihmisille yhtäläiset oikeudet,
mutta EU:lta puuttuvat työkalut valvoa niiden toteutumista jäsenvaltioissa työelämän ulkopuolella. Talouskriisin jälkeinen ennätystyöttömyys, köyhyys, palvelujen rapistuminen tai puute ajaa nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia niin pohjoisessa kuin etelässä syrjäytymisen tielle. Perusoikeudet ovat Euroopan unionin keskeisimpiä arvoja, eikä voi olla niin, ettemme voi mitenkään taata niiden toteutumista kansalaisille.

Tarvitsemme pikaisesti jäsenvaltioiden välisiin kiistelyihin juuttuneen
yhdenvertaisuusdirektiivin hyväksymistä. Se estää perusteettomasti asettamasta
ketään esimerkiksi iän, vamman, sukupuolen tai minkään muun perusteella eriarvoiseen asemaan. Tarvitsemme myös puitedirektiivit perusturvasta ja -palveluista, joilla voidaan velvoittaa kaikki jäsenvaltiot pitämään edes jotenkin huolta kansalaisistaan.

Tämän olemme velkaa ihmisille. Eurooppa ei myöskään kestä kasassa, jollemme kykene huolehtimaan ihmisistä.

Uuden parlamentin haasteena on rakentaa Eurooppaa, joka kasvaa kestävästi ja
välittää ihmisistä.

Sirpa Pietikäinen, MEP